Meidän eka joulu tällä kokoonpanolla. Perhejuhlan aikaan herää tietty haikeus, varsinkin kun kännykkä ilmoittelee vuoden takaisista kuvista joka aamu. Kuvissa ei näy enää puuttuvaa henkilöä, koska koko kahdeksan vuoden kuvat, joissa hän esiintyy olen poistanut jo kuukausia sitten. Silti katsoessani viime vuoden joulukuvia tiedän, että hän niissä kuvissa ja tunnelmissa on mukana. Kuvitelmissa tietysti haikailen perhejoulua varsinkin, kun tämä perheenlisäys on kovasti tulossa, mutta minkäs teet. Jouluitkut tuli jo eilen itketty moneen kertaan ja ei ihan pilaantunut oma joulufiilis, vaikka siltä aluksi vaikutti. Tänä vuonna vietetään joulu mummoloissa, ensin minun äitillä ja sitten anoppilassa.
Jouluun valmistelun aloitin jo melko hyvissä ajoin. Lahjoja aloin ostelemaan marraskuun puolella ja viimeiset lahjat hain postista tämän viikon aikana. Vain yksi lahja jäi kelkasta, mutta tontut tuovat sen perille jälkitoimituksena. Yllättävän kilttejä lapsia minulla olikin, vaikka aluksi ajattelin selviäväni vähemmällä. Koska olen innostunut jälleen käsitöistä, myös paketoinnin hoidin tänä vuonna astetta luovemmin.
Eilen alkoi joka vuotinen tätä en tee enää ensivuonna -projekti, eli joululaatikot. Eli siis lanttu- ja porkkanalaatikot, sekä tänä vuonna uusi kokeilu punajuuri-aurajuusto laatikko. Koska laatikot on tarkoitus riittää useamman päivän useammalle hengelle, tuli jälleen tehtyä tuttu 6kg satsi perinteisiä malleja ja punajuurilaatikkoa 2kg. Noh, vielä riittää hommaa tälle illalle, koska punajuurilaatikkoja en muistanut edes kuin vasta tänä päivänä, vaikka ainekset tuli ostettua jo aiemmin. Lanttulaatikoille kävi pieni moka, sillä kun siivosin keittiötä työn jäljiltä huomasin laittavani jääkaappiin neljää käyttämätöntä kananmunaa. Hetken arvottuani päättelin laatikot, joista puuttui kananmunat ja lisäsin ne. Hetken päästä sainkin ottaa uunista ulos 2kg lanttumunakasta. Ehkä jostain puuttuu kananmunat, mutta mausta en enää erota mikä onneton laatikkopari se munaton malli on.. Porkkanalaatikot oli helposti hoidettu ja tänä vuonna kuoriminenkin sujui talkootyöllä äkkiä sekä porkkanoiden että lanttujen osalta.
Eilen kävimme myös heti aamupäivästä kuusikaupoilla, jotta tontut osaavat jättää painavimmat lahjat yön aikana kuusen alle. Loput saa jakaa itse joulupukki sitten mummolassa. Kuusen koristelu olikin mieluista puuhaa lapsille ja esteettinen silmä on selkeästi siirtynyt tyttären haltuun, joka tarkasti mietti jokaiselle koristeelle tarkan paikan joulupuusta.
Yritin myös ottaa joulukuvia, mutta aika äkkiä luovuin siitä touhusta.. Ensi vuonna delegoin sen homman valokuvaajalle.
Huominen päivä alkaa joulupukin kuumalla linjalla, joulupuurolla ja isojen pakettien avaamisella. Lasten isä on ilmeisesti tulossa lapsia katsomaan ja aluksi harmitti että mahtaako oma joulunvietto sujua sitten lohduttelemalla tyttöä ikävästä ja tytön joulumieli katoavan siinä missä taas isäkin. Onhan viime tapaamisesta kulunut jo yli kaksi kuukautta. Mutta ehkä joulupukki vie ikävän mennessään ja lapsetkin keskittyvät muihin puuhiin, kuin ikävän ilmaisemiseen. Kiva, että näkevät. Päiväuni aikaan lähdemme yöksi mummolaan ja kokoonnumme oman sukuni kanssa. Joulupäivänä palaamme kotiin ja vietämme joulun jatkot.
Yksi yö jouluun ja myös tasan kuukausi laskettuun aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti