Synnytyssuunnitelmia

Rv 35 käynnistyi ja tämä viikon teema on selkeästi ollut synnytys. Maanantaina oli Aktiivinen synnytys Ry:n pitämä synnytä rentoutuneena -ilta, jolloin paikalla oli pari doulaa, hypnosynnytysvalmentaja ja joku muu yhdistyksen jäsen kertomassa aiheeseen sopivia vinkkejä sun muuta. Harmikseni en huomannut syyskuussa pidettyä iltaa, missä kerrottiin luonnollisista kivunlievityksistä, mutta maanantain aihe oli myös erittäin tarpeellinen tietopläjäys. Tänään oli tutustumiskäynti synnärille, missä kävimme anopin kanssa. Ensimmäistä kertaa alkoi ajatuksen tasolla jo ymmärtämään, että tämäkin raskaus pian jo päättyy ja synnytys lähenee.

Maanantaista jäi mieleen moni asia koskien tulevaa synnytystä. Toiveena on lääkkeetön synnytys ilokaasua ja muita luonnollisia kivunlievitystapoja apuna käyttäen. Aikomuksena on vuokrata myös Tens-laite ja suurin toive on vesisynnytys. Tietysti synnytys etenee sitten painollaan, mutta koska olen edellisissä synnytyksissä kokenut ilokaasun parhaaksi avuksi ja ponnistus sängyllä on ollut hankalaa, niin mielikuva tulevasta synnytyksestä on jo melko vahva. Kivunlievityksinä ilokaasun ja Tensin lisäksi vesi, kauratyyny/vesipullo, kuuma suihku, jumppapallo ja mikä nyt sitten tuntuu siinä hetkessä hyvältä.

Tutustumiskäynnillä jäi mieleen ammeen lisäksi synnytysjakkara, joka voisi ammeen lisäksi olla vaihtoehtoinen paikka ponnistaa. Kaksi edellistä on syntyneet Hyvinkään sairaalassa, joten siihen verrattuna Päijät-Hämeen keskussairaalasta tuli sekä huonoja että parempia fiiliksiä. Toisaalta Hyvinkäällä synnytyssalit oli jotenkin mukavemman oloisia, kun taas phks tuntui hyvin leikkaussalimaiselta. Toki sitten sali, jossa tuo amme oli, oli sitten sen ammeen osalta hyvin rauhallisen oloinen nurkka. Pääasia kuitenkin, että sairaala on lähellä ja vauvan kanssa on mukava olla vuodeosastolla. Kätilöistä ei toki ole kokemusta, mutta hyviksi olen kuullut heitä kehuttavan.

Synnytykseen tukihenkilökseni tulee mukaan (ex)anoppini. Ai miksi? Isoin syy on se, että hän on ollut suurin tukihenkilön niin erokriisin, kuin raskauden keskellä. Auttanut pyytämättä oikealla hetkellä ja oikealla tavalla niin minua, kuin lapsiakin. Kukaan muu ei mielestäni ansaitse kokea kanssani sitä ainutlaatuista hetkeä. Sen lisäksi meillä on ollut synnytystä suunnitellessa jo sen verran hauskaa, että tunnen jo nyt oloni rentoutuneeksi ajatellessani synnytystä. Tietysti koska kokemusta löytyy omasta takaa, niin myös hän voisi osata tukea enemmän kuin isä, joka ei siitä touhusta tiedä pätkääkään ja niin ollen on ehkä vaikea suhtautua toisen kipuihin ja synnytyksen kulkuun muutenkaan. Itse olen myös aika vaatimaton ja en ehkä uskalla, tai hoksaa pyytää synnärillä tarpeeksi apua, tai mitä nyt ikinä itse tarvitsenkaan, joten tomera ja toimeenpaneva tukihenkilö, joka osaa lukea tilannetta on enempi kuin tarpeen.

Koska tämä on hyvin suurella todennäköisyydellä viimeinen synnytykseni, niin päivä päivältä huomaan synnytyksen olevan itselleni erittäin tärkeä asia. Raskausaika kun on ollut yhtä suurta pettymystä ja elämäni rankinta aikaa, tuntuu että synnytys voisi korjata pienen osan tästä kaikesta. Toki pelkään myös tässä kohtaa synnytyspettymystä, mutta sitä en halua etukäteen liikaa murehtia. Ymmärrän kuitenkin realiteetit ja sen, miten monella tapaa synnytys voi mennä just päinvastoin mitä olen suunnitellut, mutta silti jo itse valmistautumisprosessi on ollut jo tähän mennessä tärkeää.

Ajatus siitä, että lapsen isä ei tule synnytykseen mukaan on musertava. On monta asiaa, mitä mieli antaa anteeksi ajan kuluessa. Yksi mitä en ikinä anna anteeksi, on se, ettei lapsen isä ole mukana yhteisellä päätöksellä aikaan saaneen lapsen synnytyksessä, eikä näe vauvan ensi hetkiä, ei leikkaa napanuoraa ja rakastu kanssani palavasti meidän yhteiseen kolmanteen lapseen. Kaikki vain siksi, koska hänen elämään astui joku muu, mitä hän piti edellämainittua tärkeämpänä. Synnytys on ainutlaatuinen ja ainutkertainen asia. Vaikka tulisi myöhemmin katumapäälle, on tilaisuus kokea kolmannen lapsen syntymä ohi. Sitä hän ei ikinä tule saamaan anteeksi.