Ristiäissuunnitelmia ja nimiasiaa

Vauvan ensimmäinen suuri juhla, minun ehkä viimeinen vauvajuhla. Hieman haikeana on tullut näitä suunniteltua, vaikka innolla olen suunnitellut jo pitkään. Hyvistä suunnitelmista huolimatta ajan kulu yllätti jälleen. Ristiäiset ovat vain muutaman päivän päästä. Hiihtoloma saa siis sunnuntaina ihanan päätöksen, kun vietämme vauvan ristiäisiä ja keskimmäisen pojan 2v synttäreitä.

Juhliin on kutsuttu vain viime aikoina yhteyttä pitäneet henkilöt ja ne, jotka eivät ehkä edes ole tilanteen tasalla eivät saaneet kutsua. Juhlat ovat iloiset, joten en halunnut yhtään voivotteluja, tai muutakaan draamaa niihin juhliin. Sen vuoksi ei myöskään vauvan isällä ole näihin juhliin asiaa.

Vieraita ei ole tulossa siis kuin kourallinen. En ole koskaan ulkoistanut tarjottavia, joten tälläkin kertaa kaiken teen itse anopin auttaessa myös. Tämä olisi itsemurhayritys, ellei isommat lapset menisi isälleen viikonlopuksi. Lauantaipäivä on siis leipomista varten ja kantoliinan avulla ei vauva sitä hommaa haittaa, vaikka tämä onkin vain oletus ja toive . Tarjottavien lisäksi tein osan koristeista sekä juhla-asusteista itse. Juhlat yritän pitää minimalistisena ja vältän periaatteenkin vuoksi kertakäyttökamaa. Yksinkertainen on kaunista.

"Ihana nimi!" 

totesi lasten isä, kun viestitse kerroin nimen. Hyvä reaktio, sillä se tarkoittaa sitä, että maistraatin lappu saa mitä suurimmalla todennäköisyydellä allekirjoituksen ja vauva sunnuntaina lapussa lukevan nimen. Raskausaikana tein lyhyen listan niistä harvoista ok-nimistä pojalle. Mikään niistä ei ollut sellanen tosi kiva nimi, mutta vaikka kuinka etsin, en sellaista löytänytkään. En hirveästi nimeä vatvonut, vaan päätin jossain kohtaa vauvan jo synnyttyä, että parhaiten voisi sopia se ja siinä päätöksessä pysyin. Nimi itseasiassa sopiikin oikein kivasti sisarusten nimiin.

Nimi on yksi niistä, mitä mietimme jo keskimmäiselle. Se on se nimi, joka hänen piti saada. Heti saatuani hänet rinnalleni ensimmäinen lauseeni oli, että ei muuten ole sen niminen. Ja ei ollutkaan. Hänestä tuli Ilpo. Ilpo sai nimensä eliminaatiotaktiikalla viimeisenä iltana ennen maistraatin lapun palautusta. Me siis lasten isän kanssa kirjoitettiin nimiä ylös vauvan kuvaa katsoen ja annettiin plussia ja miinuksia. Ilppo nimi päätyi listaan vitsinä ja tuli herra Ylppö artistista. Miinustin nimen, koska olihan ne nyt ihan naurettava. Mitä enemmän nimilistaa selasi ja katsoi vauvan kuvaa, sitä enemmän tuo vauva näytti Ilppolta. Muutin siitä Ilpon ja lopulta Ilppo ja Ilpo olivat jäljelle jääneet nimet. Kysyimme kummien mielipidettä ja niin sai keskimmäinen poika nimen Ilpo Olavi. 

Esikoisen nimi oli päätetty jo raskausaikana. Se oli nimi, minkä olin päättänyt jo pikkutyttönä. Harmikseni se nimi oli tietämättä sen vuoden top 5 listalla, mutta onneksi en sitä tiennyt nimeä antaessa, koska se olisi saattanut siitä syystä myös jäädä antamatta. Se nimi sopi lasten isälle, joten ainoa nimipohdinta koski toisia nimiä. Esikoisen työnimi oli Lilli. Lillistä tuli Lilja. Kolmannen nimen päätti äänestyksellä tytön kummit hyväkseni. Niin tytöstä tuli Eevi Lilja Aliisa. 

Vauva sai Elias nimen esikoisen toimesta heti rakenneultran jälkeen. Häntä kutsutaan edelleen Eliakseksi aka Elkuksi tuttavallisemmin. Pian aloinkin tuskastelemaan sen asian kanssa, että nimeä olisi hankala enää muuttaa toiseksi lasten vuoksi. Esikoiselle olen vihdoin saanut selitettyä, ettei se ole vauvan oikea nimi ja kyselijöille vastannut saman. Kaunis nimi, mutta aivan liian yleinen. Siitä syystä etunimi on jokin muu, mutta ei se hirveästi haittaa, vaikka Elias nimi jäisi hetkeksi kutsumanimeksi.

Todella monet ovat siis jo udelleet tämän vauvan tulevaa nimeä. Nimi ei periaatteessa ole salaisuus, vaikka tykkäänkin ajatuksesta, että nimi julkaistaan vasta ristiäisissä. En sitä voi julistaa kuitenkaan ennen sitä toisen osapuolen hyväksyntää ja allekirjoitusta, joten jätän nimen papin kerrottavaksi. Luultavasti nimi kiinnostaa paljon myös siksi, koska keskimmäisen nimi on niin erikoinen tuon ikäiselle pojalle. Hänen nimikaimojansa löytyy enemmän vanhainkodista, kuin päiväkodista. Luultavasti siis eniten ihmisiä kiinnostaa onko tämä nimi samaa sarjaa. Noh, tavallaan on, tavallaan ei.

Olen vauvan synnyttyä tuskastellut nimitysten kanssa, koska kahden pojan kanssa en voi enää puhua pojasta tarkentamatta kummasta pojasta puhun, eikä keskimmäinen -nimitys tunnu omalta, joten aion nyt puhutella tästä lähtien heitä ihan nimillä. Ne ovat olleet muutenkin helposti selvitettävissä instagramin kautta ja vilahtaneet joskus ihan täälläkin kuvissa, joten ei ne täysin salaisuuksia ole olleetkaan. Vauvan on kuitenkin vielä vauva sunnuntaihin asti. ;)