Toisaalta myös helpoin tie ei sitä aina ole. Kotiinjääminen tuntuu aina aluksi siltä, mutta parasta on vain tehdä kaikkea mikä vie ajatukset pois normaalista arjesta aina silloin, kun arki alkaa tuntua rämpimiseltä.
Viikkoja sitten varattu risteily ystävän kanssa tuli parhaaseen ajankohtaan.
Parasta ajatusten harhautusta on jo pitkään ollut suunnitella reissua, mitä pakata mukaan, miten aikatauluttaa kaikki ja miten ylipäätään selvitä kaikkien kolmen kanssa ulos ulko-ovesta laukkuineen kaikkineen. Mitä kahden yön risteilyyn tarvitaan mukaan?
Vihaan kliseitä, mutta oikeasti tärkein asia mukaan oli hyvä mieli. Olen lapsille kertonut risteilystä, on laskettu päiviä, mietitty mitä siellä tehdään, miltä laiva näyttää, missä nukutaan ja niin edelleen. Tunnelma oli katossa, kun vihdoin se aamu koitti ja alkoi lähtörumba.
Hyvän mielen lisäksi mukaan tarvittiin kaksi huolellisesti valittua vaatekertaa per henkilö, vaippoja (aina tulee ylireagoitua määrän kanssa), omat tarpeelliset käsilaukkuun, sekä (jälleen ylireagoitu määrä) evästä ja pikkupurtavaa.
Itse matka satamaan taittui julkisilla. Intercity juna vei meidät Helsinkiin, ratikka satamaan. Toisinpäin ratikka satamasta suoraan Pasilaan, sieltä lähijuna takaisin Hämeenlinnaan.
Matkalle lähdettiin Silja Serenadella. Varasimme invahytin, jonne mahtuisi tuplavaunut ovesta ilman kasaamista ja purkamista. Ainoa miinus tuossa oli se, että hälytysnapit sijaitsivat houkuttelevasti alatasossa, jonne jokaisen kolmen sormet halusivat päästä painelemaan. Oikeastaan olen positiivisesti yllättynyt, että vain yksi turha häly tuli aikaansaatua.
Hytin sängyn sai myös siirrettyä kerrossängyn alasängyn viereen, jolloin tuttu ja turvallinen perhepeti päästiin toteuttamaan (joka tarkoitti ylipäätään yöunien toteutumista). Hyttiin varattu matkasänky jäi siis käyttämättä, mutta toimitti sängynlaidan virkaa.
Serenaden pohjaratkaisu on mielestäni kaikista paras lapsiperheille. Kaikki sijaitsevat selkeästi keskellä, tai päädyissä. Käytävät on tilavia, hissejä on riittävästi, jolloin kerroksien välissä ei tarvinnut jonotella juuri lainkaan. Lasten leikkipaikka Siljaland oli iso ja monipuolinen vauvasta teini-ikäisille.
Kahden yön risteilylle varasimme kumpaankin aamuun sekä iltaan buffetit. Oikeastaan risteilyissä paras osa on ehdottomasti se syöminen, mikä toki samalla on reissun kallein osuus. Tosin koska itse hytti on yleensä edullinen, niin kallis ruokailu kompensoi hyvin hintaeroa ja kokonaiskustannus matkalle on järkevä.
Turhia tavaroita oli liialliset eväät. Ei ne lapset mitään iltapalaa kaivanneet ja selviytyivät hengissä herkkujen voimalla. Vilhokaan ei syönyt ollenkaan normaalisti, vaan söi sen mitä söi sormiruokaillen ja loput oli turhaa. Ainoastaan pillimehut ja herkut olivat hyvä olla mukana, sillä laivassa niistä olisi saanut maksaa kolminkertaisen hinnan.
Laivasta ostimme bussiliput keskustaan. Näin vältyttiin kielimuurilta ja aikataulujen sekä reittien tulkitsemiselta. Tiskiltä sai kympillä menopaluulipun sekä idioottivarmat aikataulut kouraan.
Keskustaan tarvitsi mukaan vain hoitolaukun sisällön, sillä ruokapaikkoja ja -kauppoja oli joka puolella (mikäli ne Google mapsin avulla löysi)
Kuusi tuntia ruotsissa oli riittävä aika. Lapsia ei kiinnostanut kuin kuninkaanpuisto, joten pidemmälle ajalle olisi tarvinnut keksiä jo aktiviteettia.
Laivassa puolestaan Siljalandin lisäksi aktiviteettina oli iltaohjelma, jonka ennen ja jälkeen saivat lapset pistää jalalla koreaksi tanssilattialla. Ainoastaan olisin kaivannut lapsille suunnattua diskoa, mutta lapset ei puolestaan osanneet sellaista kaivata.
Virkistävä miniloma päättyi vielä extempore käynnillä hoploppiin paluumatkalla. Enempää arjen harhautusta ei varmasti olisi saatu vajaaseen kolmeen päivään enää mahtumaankaan.
Koska tekemistä oli paljon, kerron seuraavassa tekstissä tarkemmin itse reissusta ja sen sujuvuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti