Tänään oli päiväkotipäivä sekä mun ja Vilhon jo raskausaikana alkanut hoivaa ja leiki -kerho. Loruteltiin, laulettiin, juteltiin. Kerhosta palattiin mummolaan, missä Eevi ja Ilpo meitä odotti. Kuului ehdotus, että jos Vilho tulisi yökylään. Saisin nukkua.
Eka ajatus oli tietysti, että ehei. Ei, ei. Ei.
Joooo-o, no miksei, mä kuulin vastauksen omasta suustani. Voi hitto Viivi, etkö osaa sanoa vieläkään ei? Vai olenko sittenkin oppinut jo sanomaan avulle joo?
No todellakin. Mä todellakin oon väsynyt. Kai se näkyy jo naamastakin? Kävin maanantaina toisen kerran vauvan vyöhyketerapiassa. Voisko sen käynnin perua? En muista oonko nukkunut kahtena viime yönä ollenkaan. Herätyksiä 10+ per yö. Sitä ennen paras yö tähän mennessä on yö kolmella herätyksellä. Ja tällä unimäärällä porskuteltu jo kohta kolme kuukautta. Siihen taustalle raskausajan monen, monen kuukauden yöheräilyt, ahdistuksesta johtuvat unettomuus ja uniongelmat. Hitto että mä oon väsynyt.
Loppujen lopuksi käväisin kotona pakkaamassa kaksi pientä reppua ja yhden hoitolaukun. Eeville, Ilpolle ja Vilholle. Saan siis 100% lapsivapaan. Silmiä kirveltää. Miten sanoa hyvät yöt kaikille kolmelle ja lähteä omaan kotiin? Paljonko vauva tarvii maitoa? Pumppasinko nyt varmasti tarpeeksi? Pärjääkö mummi kaikkien kolmen kanssa? Pärjäänkö mä ilman tuota kolmikkoa?
Tässä mä nyt makaan ja mietin, mitä nyt kuuluu tehdä. Tuntea syyllisyyttä? Check. Tuntea onnea, huojennusta, kiitollisuutta? Check, check, check.
Lopputunnelmana musta ei tunnu olla pahalta erossa lapsista. Ne on mummolassa. Välissä noin kymmenen metriä, kolme seinää, kaksi ovea. He ei palaa sieltä kiukutellen ikävää ja pahaa oloa.
Kävin imettämässä vielä Vilhon ja pumppasin lisää maitoa. Yritin halata hänestä koko yön läheisyyden itselleni ja nuuhkuttaa pysyvän tuoksun nenääni. Miten sitä yhtäkkiä tunsikaan niin suurta rakkautta sitä pientä ihmisenalkua kohtaan?
Ehkä se onkin niin, että täytyy olla hetki erossa, että voi taas tuntea sen täyden rakkauden, mitä ei horjuta isoinkaan itku, tai väsymys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti