Ikkuna lapsuuden joulumuistoihin
Yksi varhaisimmista joulumuistoistani omasta kodista on äitini sommittelema jouluikkuna. Oikeastaan se on ainoa - jos ei lasketa vuosia myöhemmin iltaisin sängystä kuuntelemaani lahjapaperin rapinaa asuntomme alakerrasta sekä ääntä mikä syntyi, kun saksilla tehtiin lahjanaruun kauniita kiehkuroita. Ainoa se on vain siksi, koska joulu me vietettiin aina mummolassa, joten joulukoristeet kotona olivat hyvin vähäiset.
Äiti sommitteli ikkunoiden väliin pumpulista ja kartonkitontuista joulumaiseman. Idea oli minusta upea sekä totta kai nerokas, sillä ikkunan väliin sijoitettu koriste oli tietysti meidän lasten ulottumattomissa. Sommitelma oli joka vuosi samanlainen, minkä ilmestyminen ikkunaan tarkoitti itselleni aina harrasta joulun odotusta.
Nyt olen Eeviä päiväkotiin viedessäni katsellut samalla mallilla tehtyjä punaisia kartonkitonttuja päiväkodin seinillä. Pelkkä tonttu toi heti mieleen lapsuuden joulunodotuksen ja päätin tänä vuonna aloittaa perinteen joukuikkunasta uudelleen. Suunnittelin käyttäväni tietysti samaa ideaa ja rakentavani ikkunoiden väliin pienen jouluisen maiseman vanua ja erinäisiä somisteita apuna käyttäen.
Meidänlainen jouluikkuna
Joten tuumasta toimeen. Jouluikkunan teko oli aina äitini juttu, eikä me lapset siihen osallistuttu. Mulla oli myös selvä visio mitä haluan tehdä, mutta päätin ottaa Eevin mukaan kanssani askartelukauppaan makutuomariksi ja ostoksille samalla, kun kotipalvelun työntekijä vahti poikia kotona. Paikallinen askartelukauppa pursuaa lattiasta kattoon erilaisia materiaaleja ja tarvikkeita askarteluun ja käsitöille, joten valinnanvaraa ja vaihtoehtoja riitti. Sillä kertaa mukaan tarttui kuitenkin vain heinäseipään pätkiä ja pieni linnunpönttö, jonka kotona maalasin vesiväreillä tummemmaksi.
Kun oli aika aloittaa ikkunan sommittelu, huomasin, että meidän kodin ikkunat eivät olekaan sellaiset joiden sisälle saisi tehtyä yhtään mitään. Eipä tietenkään. Luovuin kaikesta mitä olin jo suunnitellut ja aloin suunnittelemaan ikkunaa omalla tavalla tehtynä.
Olen aiemmin koristellut ikkunoita hammastahnalla, joten päätin toteuttaa sillä lumen pumpulin sijasta. Toteutuksesta tuli yllättävän kiva, sillä hammastahnalla sai töpöteltyä keittiösienen kanssa kuuran tapaista lunta, sekä eri tekniikoita käyttäen myös muitakin kuviointeja. Tämä toimii myös kivasti näkösuojana estämättä kuitenkaan valoa pääsemästä sisään.
Aiemmin koristeeksi tekemäni kuivatut appelsiinit pääsivät siiman avulla roikkumaan ja antamaan väriä lumiselle maisemalle. Olkoon ne vaikka tähtiä talvisella taivaalla.
Koska ikkuna vaikutti melko pliisulta ilman suunnittelemiani somisteita, oli aika suunnata takaisin askartelukauppaan. Ostoslistalla oli lumihiutaleen mallinen sabluuna, jonkinlainen oksa sekä ikkunavärejä.
Hammastahna pääsi jälleen käyttöön, kun töpöttelin taas keittiösienellä sabluunaa apuna käyttäen lumihiutaleita ikkunan yläosaan. Ilman sabluunaa hiutaleiden teko olisi ollut turhan työlästä, vaikka toinen vaihtoehto olisi tietysti ollut silkkipapereista askartelu.
Koska olin jo ostanut somisteiksi heinäseipäät ja linnunpöntön, laitoin ne ikkunalaudalle, vaikka luultavasti päätyvät oitis lasten leikkeihin. Tekokuusen oksan teippasin ikkunalistaan ja linnunpönttö pääsi oksalle roikkumaan. Ehkä asumaton linnunpönttö saakin toimittaa postilaatikon virkaa?
Viimeisenä mutta tärkeimpänä tein the joulutontut. Kartonkinen tonttu on kaikesta komeudessaan klassinen valinta, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla jotain toista tapaa. Niinpä ikkunavärit astuvat mukaan tässä kohtaa. Piirsin paperille kolme eri tonttumallia ja sujautin paperin muovitaskuun, jonka päälle väritin ääriviivojen mukaan. Ikkunavärit olivat todella positiivinen yllätys ja niiden kanssa työskentely oli todellakin juuri niin helppoa miltä näyttääkin.
Tontut eivät päässeet vielä ikkunaan - tässä perheessä jopa joulutontutkin ovat myöhässä kaikesta, vaan ilmaantuvat ikkunaan ehkä yksitellen yön aikana lasten nukkuessa. Ehkä ovat keksineet jotain yllätyksiä, mistä niistä tietää.
Kuten omassa lapsuudessani, ei meilläkään ole kotona sen kummemmin koristeita. Tämän jouluikkunan lisäksi on yksi joulutähti ja muutama kynttilä. Joulun vietämme kuten aina äitilläni, eli nykyään omien lasteni myötä siis mummolassa. Ja sinne on joulu laitettu kauneimmilleen esille ja tunnelma on sen ja perheen myötä korkeimmillaan.
Enää kaksikymmentä yötä jouluun! Mihin tämä aika taas yhtäkkiä rientää?
Edellinen luukku "joulutunnelmaa kotiin" löytyy Laura "Hassu" -blogista. Seuraava luukku aukeaa huomenna Pikkuleijonat -blogissa klo 8.00.
Oi miten ihana ja tunnelmallinen jouluikkuna! Mukavaa joulun odotusta :)
VastaaPoistaOlipa ihanan jouluinen tunnelma, kun lapset katsoivat ikkunasta.
VastaaPoistaAivan ihana jouluikkuna, wau! :) Iloista joulun odotusta sinne teille!
VastaaPoista