Tänä yönä me ei todellakaan nukuttu. Koskaan ei pitäisi hehkuttaa mistään, koska se on varmaa että se oli vika hehkutus se. En tiedä miksi tänä yönä herättiin taas se 5-10 kertaa, mutta aamulla kello ei ollut kuuttakaan kun Vilho päätti päivän alkavaksi. Oikeastaan tästä sain ihmeellä torkutettua vielä tunnin unen ja valveen rajamailla Vilhon ihaillessa ikkunaa, joten me herättiin vasta vähän vaille seitsemän sitten kunnolla.
Laitoin tuttuun tapaan muumit pyörimään ja keitin kahvin itselleni sekä aamupuuron lapsille. Ilpo heräili heti seiskan jälkeen ja oikasin aamutoimista sen verran, että syötiin puuro sängyssä. Eevi heräsi vasta puoli kahdeksan ja kiipesi heti valmiiseen aamupalapöytään, jossa häntä saikin hoputtaa puolen tunnin ajan. Lapset pukivat, Ilpo "minä itse!" ja mä syötin jo väsymyksestä kiukkuavaa vauvaa.
Puen vauvan ensin, jolloin hän nukahtaa viimeistään siinä kohtaa, kun haalarin vetoketju sulkeutuu. Vien vaunuihin nukkumaan, jolloin saan kädet vapaaksi valmistelemaan lähtöä. Tiskit koneeseen, kone pyörimään. Lattialle heitetyt yöpaidat kerään sänkyyn, petaan oman sängyn. Lapsille ulkovaatteet päälle vaunuissa heränneen Vilhon huudon säestämänä.
Kello on 8.33 kun lähdetään ihan aikataulussa. Päiväkoti alkaisi 8.45 ja matkaa on vain muutama sata metri. Vien ensin Ilpon omaan rakennukseen, jolloin Eevi jää päiväkodin pihalle odottelemaan. Eevi menee isojen puolelle toiseen rakennukseen. Vilhon kanssa kierrän reilu puolen tunnin lenkin Hämeen Linnan ympäri ja palaan kotiin.
Kotona Vilho jatkaa unia parvekkeella. Teen omia juttuja, eli tänään pakkaan kirppiksellä myymiä vaatteita postitusta varten ja valmistelen keskeneräisiä ompelutöitä. Viikkailen pyykkejä ja laitan koneellisen peseytymään. Vilho siirtyy jossain vaiheessa sisälle jatkamaan unia ulkotamineet päällä tuttuun tapaan. Vilho syö jatkaen unia ja lähdemme ulos kello yksi.
Käyn postissa viemässä pakkaamani vaatteet ja menen tekemään pienet ruokakauppaostokset, jonka jälkeen haen lapset päiväkodista. Kello on 14.30. Ensin Eevi, sitten Ilpo. Menemme suoraan kotiin viemään ostokset kaappeihin, hyväksikäytän jo puetut ulkovaatteet sekä aurinkoisen sään ja haemme pyörät varastosta.
Eilen aloitettu pyöräilykausi on avattu hyvällä menestyksellä. Eilen Eevin kanssa kävimme kahdesti lähipuistossa harjoittelemassa pyöräilyä (ilman apupyöriä) ja tänään tuo tyttö jo polki pitkät matkat aivan itse. Taas yksi vanhemmuuden etappi, mistä en haluaisi jäädä ikinä paitsi. Kello oli neljä, kun lähdimme takaisin kotiin Vilhon herätessä vaunuissa.
Syömme päivällisen, jonka tein jo eilen, joten pääsen paljon paljon vähemmällä tänään. Ruuan jälkeen leivomme muffinsseja. Ilpo annostelee lusikalla ainekset ja Eevi sekoittaa ne kulhossa sekaisin. Leivosten paistuessa uunissa odotellaan se aika katsoen pikkukakkosta. Vilho viihtyi hyvin sitterissä, mutta kellon lähestyessä kuutta alkaa koveneva itku, joka helpottui lyhyillä iltaunilla. Itku yltyi jälleen tuttuun iltahuutoon, joten hain vauvaöljyn ja pyörittelin makkaroita vyöhyketerapeutin näyttämillä liikkeillä huudon säestämänä noin vartin verran. Liekö sillä ollut vaikutusta, mutta Vilho lopulta nukahti kello 19.00 itsenäisesti.
Hipsimme suihkuun. Iltapala syötiin sängyn reunalla vähän hassutellen ja uusia temppuja esitellen. Jokailtainen neuvottelu nukkumapaikasta käydään läpi ja lopulta kumpikin kömpii kerrossänkyyn omiin vuoteisiinsa. Kello on 20.10 Jään alasängylle istumaan ja poistun lasten ollessa jo unessa. Vilho nukkui edelleen.
Näin listattuna huomaan, että vasta nyt tätä kirjoittaessani olen saanut ekaa kertaa hengähtää. Lakisääteisiä taukoja ei ole. Toki olisin voinut käyttää tuon ainoan oman ajan päivällä pelkkään makoiluun, yleensä niin teenkin, mutta silloinkaan saan harvoin varttia pidempään olla nostamatta tuttia, tai hyssyttämättä vauvaa takaisin unille. Päiväunia ei todellakaan ole mahdollista ottaa, joten "nuku kun vauva nukkuu" neuvo sopii jollekin muulle.
Tänään oli hyvä päivä vauvan ilta huudosta huolimatta. Tekemistä oli tarpeeksi ja ilta lasten kanssa sujui ilman kiukkua. Jokainen päivä on täysin erilainen, mutta pyrin pitämään perusasiat kasassa. Aamutoimet, ulkoilu päiväkodin jälkeen ja sitten päivällisen jälkeen keksitään milloin mitäkin. Tänään leivottiin, yleensä leikitään yhdessä, tai Eevi ja Ilpo leikkii keskenään.
Kello on kymmenen. Lapset nukkuu. Ennen olisin jaksanut valvoa tunnin tai kaksi nauttien omasta ajasta. Nykyään on luovutettava viimeistään nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti