Sujuvaa reissaamista lasten kanssa

Olemme jo aika konkareita joukkoliikenteessä matkustelussa. Lasten kanssa on tullut matkattua junalla mummolaan aika ajoin ja bussia käytimme päivittäin vielä Lahdessa asuessamme. Nyt onkin vierähtänyt kamalan pitkä aika viime kerrasta, kun mummilleni matkustimme pidemmän matkan. Siis puoli vuotta nyt ainakin!

Nyt junamatka onkin Hämeenlinnaan muuttaessamme pidentynyt, mutta ei anneta sen haitata. Junassa viihtyminen on aina vähän niin ja näin, tuuripeliä sanoisin. Isommalle auttaa tabletti, mutta kun pienempi hermostuu, niin sen kyllä kuulee kaikki kanssamatkustajatkin. Peppu penkkiin ja katso maisemia -komento toimii noin puoli minuuttia kerrallaan. Kuitenkin muutama asia helpottaa kummasti kaikkien matkustusmukavuutta ja kokeilemalla on oppinut mitkä asiat tekee matkasta mahdollisimman sujuvaa.

A niinkuin aikataulu. Vähintään edellisenä päivänä on suunniteltava tiukka aikataulu; koska aletaan kiskoa ulkovaatteita päälle, koska on viimeistään astuttava jalalla ulko-ovesta ulos, oltava asemalla, koska lähtee seuraava juna ja sitten bussi ja jos siitä myöhästyy, niin siitä se seuraava bussi. Näitä aikatauluja on tehtävä kaksi. Se ensimmäinen mihin pyritään ja sitten se plan b, jos kaikki menee pieleen ennen lähtöä, tai jotain muuta odottamatonta sattuu, kuten yleensä on tapana kiireessä sattua. Kiireettömät lähdöt on omien hermojen kannalta tärkeää. Mieluummin lähtee ajoissa kuin viime tipassa. Ja tämähän on helpommin sanottu kuin tehty.

Sitten se itse matka. Kaikkien matkustusmukavuuden vuoksi tulee valita ajankohta, mikä ei ole aikainen aamu, jolloin ihmiset menevät töihin, tai keskipäivä, jolloin ihmiset palaavat töistä. Viikonloput menee vähän veikaten tämän suhteen. Paras on vielä, jos nuorempi saisi nukkua suurimman osan matkasta ja näin saadaan sekä päiväunet, että hiljainen matka samalla iskulla. Eli siis valitaan matkan ajankohdaksi klo 11-15. Parhaimmassa tapauksessa juna on niin tyhjä, että saamme käyttöön koko vaunuosaston. Kukaan ei häiriinny lasten juoksentelusta ja penkeillä pyörimisestä. Itse en saa pahoja katseita ja silmien pyörittelyä lasten käytöksestä johtuen. Paras penkinhoukutin on matkaeväät. Kaikki mikä aiheuttaa sotkua on ehdoton ei. Juomapullo ja pussillinen mauttomia maissinaksuja saattaa riittää jopa tunniksikin. Kirjat ja lelut ei jaksa kiinnostaa. Joskus matkakumppaniksi osuu samanikäinen lapsi ja silloin koko matka menee sujuvasti yhdessä. Muuten saa keksiä matkapelejä ja tuputtaa lasten areenaa kännykästä katsottavaksi.

Yksi ei ehkä itse matkustukseen liittyvä asia, mutta onnistuneeseen reissuun liittyvä ylipäätään on pakkaaminen. Ja tätähän olen harjoitellut jo pari vuotta. Nyt viimein alkaa sujua. Toki sitä ajattelee tarvitsevansa sitä, tätä ja tota varsinkin sotkevien lasten kanssa, mutta todellisuudessa 70% matkatavaroista on turhia. Pesukoneita on muuallakin, kun vain omassa kodissa.. Eli siis minimalistisesti vaatteita, esim. viiden päivän reissulle kolme asua riittää. Asut mietin jo kotona valmiiksi ja pakkaan ne asukokonaisuutena, eli ylä- ja alaosa, sukat ja alkkarit. Yksi kaikkiin asuihin sopiva päällipaita/neuletakki/huppari, mikä kiskaistaan päälle jo lähtiessä. Yksi yöpuku. Alusvaatteita varuiksi yksi ylimääräinen, koska lapsista ei ikinä tiedä, mutta se ei laukussa paljoa paina. Vaipat yleensä ostan vasta perillä ja matkan ajaksi varaan vain muutaman vahingon varalle. Toilettilaukkuun vain pakolliset hygieniahommat.

Tadaa! Kahden lapsen viiden päivän varusteet yhdessä hoitolaukussa. 

Matkatavarat pakataan jo valmiiksi vaunuun odottamaan edellisenä iltana, eikä runnota niitä kiireessä mukaan ja yritetä muistaa ottaa kaikki tarvittava. On helppo lähteä, kun tarvitsee vain pukea päälle ja napata valmiiksi lastatut vaunut matkaan. Ja toki matkalla tarvittavat asiat laitetaan helposti saataville esim. hoitolaukkuun ja laukku vaunujen aisaan, eikä sullota tavarakoriin niin, että junassa saa räjäyttää koko komeuden etsiessä sitä yhtä junassa tarvittavaa juttua. Tehty ja koettu liian moneen kertaan.

No, mutta tämä matka sitten meni vähän niinkuin päinvastoin. Olin päättänyt haluta pestä vauvan vaatteet ennen lähtöä, joten niiden viikkailuun kului aamulla turhaan aikaa. Vaatteet pakkasin viime hetkellä, vaikka olinkin ne jo onneksi katsonut valmiiksi edellisenä iltana. Uudet vaunut tulivat myös eilen, joten kasaamisen pähkäilyyn kului taas aikaa. Juna oli kuitenkin melkein vartin myöhässä, joten kiirehtiminen oli täysin turhaa, tietysti.. Juna oli täpötäysi ja vaunuja oli kyydissä jokaisessa junan aulassa vähintään yhdet. Onneksi sentään istumapaikat löytyivät ja ihme kyllä lapset jaksoivat istua koko junamatkan hyvin vähällä hermostumisella ja päiväunet taittuivat puolesta välistä alkaen. Itse kärsin koko 1,5 tuntia kamalasta matkapahoinvoinnista, joten olen erittäin kiitollinen jo siitä, että sain rauhassa tuijottaa koko matkan ajan ikkunasta ulos eikä tarvinnut juosta lasten perässä. Ensimmäisen junan myöhästymisestä huolimatta matka jatkui sujuvasti seuraavaan junaan ja siitä vielä bussiin, eikä aikataulu kärsinyt. Kokonaisuudessaan matkaan kului 2,5 tuntia aikaa.

Tämä lieneekin viimeinen matka taas vähään aikaan. Vauvan kanssa matkustus on helppoa, mutta kun matkakumppaniksi lisätään vauvan lisäksi nämä isommat lapset, niin aika kaaosta saattaa olla pitää sirkusta yllä yksin. Kuitenkin mitä enemmän matkustellaan, sitä tutumpaa touhua se on lapsillekin ja matkat sujuvat aina vaan mukavammin.